keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Basics

Tää blogi synty puhtaasta tarpeesta saada kirjottaa. Kävin yks päivä läpi pahvilaatikkoa, josta löyty mun tekstejä about kuuden vuoden ajalta. Siellä oli epäonnistuneita yrityksiä pitää päiväkirjaa, joitain koulussa kirjotettuja tekstejä ja sitten oli lukuisia irtopapereita. Niistä löyty suurimmaks osaks sanoja, joita en oo koskaan saanu sanottua hänelle, jota oon kirjottaessa ajatellu. Siinä selatessa tuli sellanen fiilis, että haluun jatkossa kirjottaa ja jakaa mun tekstejä myös muille ja tää osottautu helpoimmaks ratkasuks mulle.

"Moodsvingei helvetistä taivaaseen" tulee Cheekin biisistä "Mielialat ylös alas". Toi laini on kolahtanu muhun aina ja sopii tän blogin nimeks, sillä tuutte kyllä huomaamaan mielialanvaihdoksia teksteissä. Mun ideana on siis jakaa ajatuksia, joita mulla herää eri ihmisistä, jotka koskettaa mua jotenkin. Tekstit on sellasessa muodossa, et ne on pohjimmiltaan osotettu aina tietylle ihmiselle, mutta ne ei itse sitä tiedä. Koska tää blogi on julkinen, niin teksti myös on sen mukasta, eli tietenkään en aio paljastaa kenenkään henkilöllisyyttä enkä ala juoruamaan kenenkään elämästä. 

Mulla ei vielä oo valmista ideaa siihen, millä te lukijat erottaisitte eri ihmiset, jotka tulee teksteissä esille. Näin alussa sillä ei oo merkitystä, mutta jos tää homma etenee niin tekstit alkaa kertomaan laajempia tarinoita. Tätä on oikeesti paha alkaa selittämään, kun mä tiiän lopputuloksen puhuvan puolestaan sit aikanaan. Mulla kuitenkin on luottoa sitä kohtaan, et tää juttu kehittyy omassa tahdissaan.

Mitä tulee mun omaan henkilöllisyyteen, niin siitäkään en tässä vaiheessa haluu kertoa enempää. Mua ei meinaan erityisemmin viehätä ajatus siitä, et jotkut alkais arvailemaan mun tekstien ihmisten henkilöllisyyksiä. Näin ollen harva mun tuntemista ihmisistä saa tietää tästä projektista. Mä siis sanon tätä projektiks, koska mä haluun tavallaan uskoa siihen, että joku päivä mä löydän jotain sellasta mikä saa mut poistamaan tän blogin ja polttamaan ne alussa mainitut tekstit. Se jotain on sellasta mistä en päädy kirjottamaan, sillä uskallan elää täysillä sitä hetkeä. Siihen asti mä haluan toivottaa teiät tervetulleeks mun ajatuksiin ja tavallaan elämäänkin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti