"Hyvä on sitten" on varmaan paras lause minkä oon hetkeen kuullu. Se meinaan sinetöi sen, että me nähdään vielä ja päästään toteuttamaan yhdessä juttuja. Niinku mä sanoin, jos se on musta kiinni, me nähdään vielä ja nyt tuli hyvä sauma toteuttaa se. Mä ootan sun näkemistä ja ennen kaikkea sitä, et mitä ne viikot tuo vastaan. Edellinen ilta oli yks hienoimpia, joissa oon saanu olla mukana. Tavallaan mä venaan myös sitä, et osa mun paineista vähän niinku unohtuu himaan, mut mä tiiän, et tän homman edellytyksenä on entistä isompi vastuu. Mun tarttee oikeesti osottaa se, etten tuu sinne vetämään vaan puolhuolimattomasti oppimatta mitään, vaan otan sen jutun tosissani ja kehityksen kannalta. Onneks sä kyllä autat mua siinä ihan vaan jatkamalla samaa linjaa mikä oli viime vuoden lopussa.
Siis mä olin yhtä hymyä sen päivän, ku sain tän homman varmistettua ja ois tehny mieli tulla heti moikkaamaan sua. Se ois kuitenkin ollu vähän turhan pirteetä ja mä tiiän myös sen, että tästä tää homma vasta lähtee oikeesti ja kunnolla käyntiin. Se reilu viikko on kuitenkin ihan eri ku nää reilu viis vikkoa, mitkä on edessä. Mä kuitenkin luotan siihen, et meiän välit kestää koko ajan ja kehittyy vielä paremmaks. Mua ehkä ihan hetken saattaa pelottaa et sä ja te muut siellä kyllästytte muhun niin pitkällä aikavälillä, mut sekin ois vaan elämää. Mä tuun, oon oma itteni ja teen sen mitä pyydetään, katotaan mihin asti me sillä päästään. Oikeesti mä taisin jo alkaa laskemaan päiviä sille meiän uudelleen kohtaamiselle.
Pakko kyllä tunnustaa, et se rentous minkä mä saavutin sillon joulukuun lopussa on tässä viime aikoina taas päässy karkaamaan mun käsistä, mut pienillä jutuilla oon taas saanu korjattua sitä vähän. Huomenna itseasiassa nään taas vähän paremmin, et mihin suuntaan asiat on kehittymässä. Nää on näitä ku sunkin kanssa ollaan puhuttu, et jokanen on omanlaisensa persoona ja kaikesta opitaan (tai ei opita) ja sit vaan mennään eteenpäin. Mä tosiaan työstän tota muuten eteenpäin muualla, mut onhan tää on hieno fiilis, kun uskallan luottaa siihen, et meiän yhteistyö jatkuu hyvänä ja tullaan varmaan taas saavuttamaan se taso, jossa meiän ajatukset menee samoja ratoja, jollon siitä hommasta tulee astetta hauskempaa. Mulla on ollu jo vähän ikävä sitä ilmapiiriä, mikä sielläpäin vallitsee.
Vajaa kuukausi ja me tavataan taas. Saa nähdä mitä siitä tulee. Tähän kohtaan mä voin kuvitella sun naurahtavan ja sanovan, että hyvä siitä tulee. Katotaan. Mua vähän stressaa muitten asioitten ja ihmisten takia, mut taidan kuitenkin vaan keskittyä olennaiseen ja asennoidun ottamaan niistä viikoista kaiken irti. Vielä vähän tarttee hoitaa muita asioita pois alta ja sit lähtee niin sanotusti tykitys. Mä oon valmis antamaan kaiken mikä musta vaan irtoo ihan itteni, sun ja muidenkin siellä olevien vuoksi. Oon tässä vaiheessa niin innoissani, et en oikeen osaa enää tätä sanoiksi pukea. Mä yritän vähän rauhottua, ettei tuu luotua mitään pilvilinnan korkusia odotuksia. Haluun kuitenkin elää päivä ja hetki kerrallaan. Siihen asti kunnnes pääsen sanomaan sulle taas moi, niin pidä sä katse ylhäällä ja homma tikissä. Helmikuusta tulee viel hyvä :)
Siis mä olin yhtä hymyä sen päivän, ku sain tän homman varmistettua ja ois tehny mieli tulla heti moikkaamaan sua. Se ois kuitenkin ollu vähän turhan pirteetä ja mä tiiän myös sen, että tästä tää homma vasta lähtee oikeesti ja kunnolla käyntiin. Se reilu viikko on kuitenkin ihan eri ku nää reilu viis vikkoa, mitkä on edessä. Mä kuitenkin luotan siihen, et meiän välit kestää koko ajan ja kehittyy vielä paremmaks. Mua ehkä ihan hetken saattaa pelottaa et sä ja te muut siellä kyllästytte muhun niin pitkällä aikavälillä, mut sekin ois vaan elämää. Mä tuun, oon oma itteni ja teen sen mitä pyydetään, katotaan mihin asti me sillä päästään. Oikeesti mä taisin jo alkaa laskemaan päiviä sille meiän uudelleen kohtaamiselle.
Pakko kyllä tunnustaa, et se rentous minkä mä saavutin sillon joulukuun lopussa on tässä viime aikoina taas päässy karkaamaan mun käsistä, mut pienillä jutuilla oon taas saanu korjattua sitä vähän. Huomenna itseasiassa nään taas vähän paremmin, et mihin suuntaan asiat on kehittymässä. Nää on näitä ku sunkin kanssa ollaan puhuttu, et jokanen on omanlaisensa persoona ja kaikesta opitaan (tai ei opita) ja sit vaan mennään eteenpäin. Mä tosiaan työstän tota muuten eteenpäin muualla, mut onhan tää on hieno fiilis, kun uskallan luottaa siihen, et meiän yhteistyö jatkuu hyvänä ja tullaan varmaan taas saavuttamaan se taso, jossa meiän ajatukset menee samoja ratoja, jollon siitä hommasta tulee astetta hauskempaa. Mulla on ollu jo vähän ikävä sitä ilmapiiriä, mikä sielläpäin vallitsee.
Vajaa kuukausi ja me tavataan taas. Saa nähdä mitä siitä tulee. Tähän kohtaan mä voin kuvitella sun naurahtavan ja sanovan, että hyvä siitä tulee. Katotaan. Mua vähän stressaa muitten asioitten ja ihmisten takia, mut taidan kuitenkin vaan keskittyä olennaiseen ja asennoidun ottamaan niistä viikoista kaiken irti. Vielä vähän tarttee hoitaa muita asioita pois alta ja sit lähtee niin sanotusti tykitys. Mä oon valmis antamaan kaiken mikä musta vaan irtoo ihan itteni, sun ja muidenkin siellä olevien vuoksi. Oon tässä vaiheessa niin innoissani, et en oikeen osaa enää tätä sanoiksi pukea. Mä yritän vähän rauhottua, ettei tuu luotua mitään pilvilinnan korkusia odotuksia. Haluun kuitenkin elää päivä ja hetki kerrallaan. Siihen asti kunnnes pääsen sanomaan sulle taas moi, niin pidä sä katse ylhäällä ja homma tikissä. Helmikuusta tulee viel hyvä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti