Me nähdään huomenna. Mulla on ollu sua helvetin ikävä,
vaikka mua pelottaakin sun reaktio, sillä mä heitin sulle "pallon",
joka kerto enemmän kuin sen ois ehkä pitäny. Seuraavat sanat tulee sun suusta,
jos palataan asiaan. Mä oon pahoillani, jos sain sun ajatukset sekasin tai sanoin
jotain, mitä et ois halunnu kuulla. Mä en vaan enää pystyny pitämään kaikkea
itelläni. Eihän siinä kaikkea suoraan kerrota, mut en välttämättä ois saanu
jättää sulle niitä rivien välejä. Etenkin, kun tiesin, että sä luet rivien
välejä sillonkin, kun niitä ei välttämättä edes ole. Okei tässä kyllä on, mutta
ei ne oo niin yksselitteisiä. Ne oikeesti tuli puolvahingossa, kun ne biisien
sanat vaan just siinä hetkessä kuvas mun fiiliksiä todella hyvin. Se on totta,
että ne kyllä voi tulkita monella tavalla, varsinkin, jos linkität ne takas
niihin biiseihin, joista ne sanat oli. Mulle se tärkein sanoma oli kuitenkin,
se kuinka sä oot tuonu mun elämään todella paljon hyvää, vaikka se ensin tuntu
todella oudolta.
"Mikä on pahinta mikä voi sattuu?" Kysyit ja sait
mut miettimään yhä enemmän asioita. Sillon vastasin , et "se kuivuu mikä
kastuu", mut nyt tiiän mikä ois tähän kohtaan pahinta. Se, et mä en voi
kuuluu sun elämään varsinkin sillon, jos sä työnnät mut pois niitten sanojen
takia, jotka sulle jätin kirjoitettuna. Niiden oli tarkotus kiittää sua ja
kertoa sulle miten mä oon kokenu tän alkuvuoden. Se on ihan totta, että sä oot
yks syy siihen, miks mulla on ollu niin hyvä olla ja oon saanu sulta tsemppiä
enemmän ku oisin ehkä ansainnu. Okei mulla on sua kohtaan monenlaisia tunteita
ja niihin sisältyy myös ihastusta, mut ennen kaikkea sitä, että oot
jokatapauksessa tärkee mulle. Siks mä haluun tietää, että missä me mennään.Sä
oot ainut, joka voi nyt kertoa, et miltä susta tuntuu ja toivon todella, että
sä myös kerrot. Sä saat kaiken ajan ja tilan minkä tartteet ja mä edelleen
kunnioitan kaikkea sitä, mistä puhuttiin ja siks mä tiiän, et ainut oikee
vaihtoehto on nyt venata, vaikka se onkin välillä vaikeeta.
Palan halusta tietää, että mitä sulle kuuluu ja miten sulla
on menny. Haluun vaan nähdä sut ja jatkaa siitä mihin jäätiin. Okei viimeks,
kun juteltiin jäätiin siihen, että mä hajosin sen jälkeen ihan totaalisesti
myönnettyäni sulle, että mua tulee sua ikävä ja lähdin kävelemään kattomatta
enää taakseni, vaikka sä lupasit, että me nähdään vielä. En vaan pystyny
kattomaan sua enää, sillä oisin paljastanu jotain aivan liikaa. Sitten oli se kerta, kun jätin sulle sen
tekstin, kun en halunnu häiritä sua muuten ja mulla itellänikin oli kiire. Se
tuntu sillon oikeelta ratkasulta enkä mä sitä kadu, koska seuraava askel sitten
taas saattaa määrittää paljon enemmän. Tää on just niin hassua, että just se
mua jännittää kans todella paljon nyt, kun oon saanu tässä pari viikkoa ihan
rauhassa miettiä mun omia tunteita. Ja säkin oot saanu sulatella mun sanoja,
jos niissä oli jotain mikä jäi mietityttämään sua.
Huominen todella näyttää suuntaa tulevalle ja mä yritän
asennoitua siihen, että otan vastaan kaiken mitä ikinä tuleekin. Mä kannan
vastuun mun sanoista ja teoista. Tiiän edelleen, et asioille tarttee antaaa
aikaa ja oon siihen edelleen valmis. Parempi, että nähdään nyt ja saadaan
asioita selviks. Tai niin mä ainakin toivon. Pallo tosiaan on nyt sulla ja mitä
ikinä haluut, niin tuun kunnioittamaan sitä. Mä meinaan luotan siihen, että sä
sanot jotain eikä jäädä hiljasuuteen. Mä näin tästä jo unta ja oon niin
jännittyny, että yritän nyt saada nukuttua ja huomenna oon toivottavasti
viisaampi. Haluisin vaan halata sua ja kertoa sulle kuinka paljon oon kaivannu,
mut jo se, että nähdään saa hymyn mun huulille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti