Tiiätkö mikä tekee mut just nyt iloseks? Se, että sä olit osa tätä mun juttua. Sä oot yks syy siihen, miks päätös tästä oli helppo viedä eteenpäin. Toki tein tän itteni takia, mut se ei poista muita positiivisia vaikuttajia. Sun kanssa tekeminen on niin huippua, että tuun varmasti vielä pidemmänkin ajan jälkeen hehkuttamaan sua. Sun kanssa kaikki vaan on älyttömän helppoa. Jos joku homma ei toimi, etitään ratkasua ilman kenenkään syyttelyä. Se sanaton yhteys on edelleen yks hienoimpia asioita. Sä sanot jotain ihan muuta, joka on tarkotettu muillekin ja katot mua ja me molemmat tiedetään siitä asioiden oikee laita. Tiedetään tavallaan koko ajan, että missä mennään ja sä osotat sun teoilla, että tiiät myös mun toimintatapoja.
Arvostan ihan älyttömästi sitä, että sä kerrot mulle aina missä mennään, kun kysyn. Sä kerrot niitä asioita, jotka toiset jättää kertomatta. Se luottamus mikä ollaan luotu tuntuu hienolta ja onneks meillä on vielä aikaa kehittää tätä. Sun kanssa ei o vielä tullu tylsää hetkeä enkä usko et tulis jatkossakaan. Niin me saatetaan vielä kohdata, mutta ei mennä asioiden edelle. Just nyt oon vaan älyttömän onnellinen siitä, mitä meillä oli. Ilman sua se kaikki ois varmasti ollu aika erilaista eikä välttämättä posilla tavalla. Siis sä olit niin monella tapaa mun "backup" etten oo ennen kokenu vastaavaa. Toki teillä on kaiken kaikkiaan tosi upeeta porukka kasassa, mut sun kanssa mä jaoin eniten noita juttuja, jotka saa mut edelleen hymyilemään itekseni. En tiedä kuinka voisin kiittää sua tarpeeks tästä kaikesta.
Tuun muistelee meiän yhteisiä kokemuksia ja hetkiä hymy huulilla. Oon sanonu tän monta kertaa jo, mutta sä oot vaan niin huipputyyppi. Sä autoit mua pääsemään kaikkiin juttuihin kiinni ja autoit mua ymmärtämään sitä kaikkea. Sä sait mut nauramaan, vaikka ois ollu miten raskasta ja päässä ois pyöriny ihan muut jutut. Annoit mulle tilaa toteuttaa asioita omalla tavalla etkä painostanu mihinkään. Mä en miettiny kertaakaan sitä, että pitäiskö mun toimia toisin tai olla jotenkin erilainen. Luotin siihen, että sä kerrot mulle aina totuuden ja niin sä kerroitkin. Mua lähinnä nauratti aina, kun käskit vetämään välillä happeakin, mutta kyllä mä sun huolenpitoakin arvostan. Kiitos sun, mulla on oikeesti älyttömän paljon helpompaa jatkaa tästä eteenpäin.
Mainitsin jo aikasemmin, että me saatetaan vielä nähdä. Kyllä me nähdään, katotaan sitä sitten, et missä merkeissä. Tuun joku kerta ihan vaan moikkaamaan, mut yhteistyötäkin me saatetaan tehdä. Ilman sua en varmaan ees ois alkanu harkitsemaan ihan kunnolla sitä chänssiä, mut kyllä mä nyt oon ihan tosissani siihen suuntaan kallistumassa. Varsinkin sen meiän viimisimmän keskustelun jälkeen aloin luottamaan enemmän itteeni ja siihen, et kyllä se on täysin mahdollista. Ens viikon jälkeen oon sen suhteen sitten fiksumpi ja tiiän enemmän. Muuten mulla loppuu tässä sanat kesken, sillä en tosiaan tiiä kuinka mä tätä kaikkea kuvailisin ja tää menee toistoks.Edes viis miljoonaa kiitosta eri tavoilla ilmastuna ei tuo tähän loppua, joten eiköhän me jollain muulla tavalla palata asiaan jossain kohtaa. Toivon sulle pelkkää hyvää siihen asti kunnes päästään taas vaihtamaan kuulumisia.
Arvostan ihan älyttömästi sitä, että sä kerrot mulle aina missä mennään, kun kysyn. Sä kerrot niitä asioita, jotka toiset jättää kertomatta. Se luottamus mikä ollaan luotu tuntuu hienolta ja onneks meillä on vielä aikaa kehittää tätä. Sun kanssa ei o vielä tullu tylsää hetkeä enkä usko et tulis jatkossakaan. Niin me saatetaan vielä kohdata, mutta ei mennä asioiden edelle. Just nyt oon vaan älyttömän onnellinen siitä, mitä meillä oli. Ilman sua se kaikki ois varmasti ollu aika erilaista eikä välttämättä posilla tavalla. Siis sä olit niin monella tapaa mun "backup" etten oo ennen kokenu vastaavaa. Toki teillä on kaiken kaikkiaan tosi upeeta porukka kasassa, mut sun kanssa mä jaoin eniten noita juttuja, jotka saa mut edelleen hymyilemään itekseni. En tiedä kuinka voisin kiittää sua tarpeeks tästä kaikesta.
Tuun muistelee meiän yhteisiä kokemuksia ja hetkiä hymy huulilla. Oon sanonu tän monta kertaa jo, mutta sä oot vaan niin huipputyyppi. Sä autoit mua pääsemään kaikkiin juttuihin kiinni ja autoit mua ymmärtämään sitä kaikkea. Sä sait mut nauramaan, vaikka ois ollu miten raskasta ja päässä ois pyöriny ihan muut jutut. Annoit mulle tilaa toteuttaa asioita omalla tavalla etkä painostanu mihinkään. Mä en miettiny kertaakaan sitä, että pitäiskö mun toimia toisin tai olla jotenkin erilainen. Luotin siihen, että sä kerrot mulle aina totuuden ja niin sä kerroitkin. Mua lähinnä nauratti aina, kun käskit vetämään välillä happeakin, mutta kyllä mä sun huolenpitoakin arvostan. Kiitos sun, mulla on oikeesti älyttömän paljon helpompaa jatkaa tästä eteenpäin.
Mainitsin jo aikasemmin, että me saatetaan vielä nähdä. Kyllä me nähdään, katotaan sitä sitten, et missä merkeissä. Tuun joku kerta ihan vaan moikkaamaan, mut yhteistyötäkin me saatetaan tehdä. Ilman sua en varmaan ees ois alkanu harkitsemaan ihan kunnolla sitä chänssiä, mut kyllä mä nyt oon ihan tosissani siihen suuntaan kallistumassa. Varsinkin sen meiän viimisimmän keskustelun jälkeen aloin luottamaan enemmän itteeni ja siihen, et kyllä se on täysin mahdollista. Ens viikon jälkeen oon sen suhteen sitten fiksumpi ja tiiän enemmän. Muuten mulla loppuu tässä sanat kesken, sillä en tosiaan tiiä kuinka mä tätä kaikkea kuvailisin ja tää menee toistoks.Edes viis miljoonaa kiitosta eri tavoilla ilmastuna ei tuo tähän loppua, joten eiköhän me jollain muulla tavalla palata asiaan jossain kohtaa. Toivon sulle pelkkää hyvää siihen asti kunnes päästään taas vaihtamaan kuulumisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti